Manageri Matti Koistinen
Mikä on yksittäisen taiteilijan rooli?
- Taiteilijan rooli osaprojektin tekijänä ja osaajana on keskeinen, onhan hankkeen tarkoituksena myös parantaa kuvataiteilijoiden toimeentuloa. Jo kymmenkunta yritysyhteistyön kehittämisestä kiinnostunutta taiteilijaa on ottanut yhteyttä. Taiteilijatapaamisissa on tarkoitus paitsi kertoa taiteilijoille osaprojektista, myös kuunnella heidän ajatuksiaan ja ehdotuksiaan siitä, mitä yhteistyö voisi tarkoittaa.
- Taiteilijatapaamiset ovat olleet todella positiivisia juttuja. Niissä on syntynyt hyviä ideoita ja on ollut mukava huomata, että taiteilijat ovat hankkeessa mukana mielenkiinnolla ja
ennakkoluulottomasti.
Koistinen ottaa mielellään vastaan ideoita yritysyhteistyöhön liittyen. Hän näkee taiteen myymiselle monenlaisia mahdollisuuksia, mutta tunnustaa, että on myös sellaista taidetta, jota on vaikeaa tai mahdotonta myydä.
Tampereella osahanketta toteuttaa tiimi, jota johtaa aluekoodinaattorina Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Arja Moilanen. Tiimiin kuuluvat managerin lisäksi Katri Heinänen taidelainaamotoiminnan kehittäjänä sekä näyttelysihteeri Anne Paldanius konsulttina.
Managerin työsuhteesta on sovittu varmasti yhdeksi vuodeksi, mutta sen toivotaan jatkuvan vuoteen 2011 saakka. Osaprojektin alkuvaiheessa Koistinen hakee tietoa ja kokemuksia.
- Olen aloittanut työn suunnittelemalla, ideoimalla, tapaamalla taiteilijoita ja erilaisia sidosryhmiä. Myös monessa koulutuksessa on tullut istuttua.
Koistinen on ollut jo yhteydessä Tampereen Kauppakamariin ja ottanut selvää 150 yrityksestä mahdollisina yhteistyökumppaneina.
- Kauppakamarilla ART360-hanke herätti kiinnostusta. Yrityksissä kaivataan nyt uusia ajatuksia ja parhaimmillaan taide voi laukaista niitä.
- Finanssikriisi ja globalisaatio pakottavat yrityksiä muuttamaan toimintaansa aikamoisella vauhdilla ja uudet ideat ovat nyt kullan arvoisia. Taiteilijat ovat uusien ideoiden luojia, joten uskon yritysten olevan kiinnostuneita heistä.
Koistinen suhtautuu toiveikkaasti esimerkiksi pankki-, vakuutusyhtiö-, sekä matkailu- ja tietotekniikka-alaan mahdollisina yhteistyökumppaneina. Seuraavaksi hänen on tarkoitus aloittaa konkreettiset yritysvierailut. Vierailujen aikana hän tulee kertomaan kuvataiteen tarjoamista mahdollisuuksista sekä selvittämään yritysten tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia.
- On hankala sanoa etukäteen, mikä tarjoamistani jutuista kiinnostaa eniten. Kysynnän määrittely etukäteen on erityisesti kulttuuri- ja taidealalla aika hämärää puuhaa, jonka jätän ennustajille.
Entä onko löytynyt esikuvia tai kokemuksia ulkomailta?
- Iso-Britanniassa on tehty samantyyppisiä juttuja kuin tässä hankkeessa. Esimerkiksi eräässä pohjoisirlantilaisessa hankkeessa taiteilijoita on lähetetty toimimaan yhteistyössä yritysten kanssa. Tampereella me tarjoamme yrityksille kummitaiteilijoita, jotka kehittävät yritysten kanssa taideasioita. Englannissa on järjestetty monenlaisia taidetyöpajoja yrityksille päätöksentekoon ja ryhmätyöskentelyyn liittyen. Vastaavia juttuja on tarkoitus kokeilla täällä.
Mikä nähdäksesi on julkisen ja yrityksiltä
tulevan rahoituksen suhde?
- Julkinen rahoitus on tärkeää ja muodostaa pohjan taiteelle ja kulttuurille, mutta ei nykymaailmassa voida olettaa taiteen elävän jonkinlaisessa umpiossa, jonne vain heitetään rahaa ja josta jotakin putkahtaa aina silloin tällöin ulos. Kyllä taide saa elää vuorovaikutuksessa yritysten kanssa. En näe pahana sitä, jos taiteilija saa näin maksettua vuokransa ja ruokansa. Totta kai yritysrahoituksen kanssa tulee olla tarkkana, jottei se vaikuta liikaa sisältöihin. Suomessa ei yksinkertaisesti riitä julkista rahoitusta kaikille taiteilijoille. Jos kuitenkin halutaan, että taidetta syntyy ja että sitä tehdään ammattimaisesti, pitää hakea uusia rahoituskanavia.
- Uskon että kuvataiteen kentällä managerit, tuottajat, tiedottajat ja markkinoijat tulevat lisääntymään. On selvää, että niin yleisö, taiteilijat kuin taiteen ostajatkin hyötyvät siitä, jos taide löytää paremmin sille soveltuvan yleisön.
Tulevaisuudessa selvinnee, miten isoa osaa taiteilijoista hanke tulee koskemaan ja onko sillä vaikutusta julkiseen rahoitukseen tai taiteilijoiden toimentuloon.
Teksti ja kuva: Selina Anttinen
