Jo puoli vuotta Taiderakennus 1:n eli Kuusvooninkisen salit ovat täyttyneet usean eri tahon näyttelyistä. Uudenlainen tilanne on vaatinut jokaiselta toimijalta sopeutumista. Kun samassa tilassa toimivat useat näytteilleasettajat erilaisine intresseineen, yhteisen sävelen löytyminen voi olla joskus vaikeaa. Tilassa toimivat yhdessä Grafiikanpaja Himmelblau, Modus ry, Valokuvakeskus Nykyaika, Mediamuseo Rupriikki, Museo Villa Urpo ja Nykytaiteen museo. Kaikkia toimijoita yhdistää rakkaus taiteeseen ja halu järjestää mielenkiintoisia näyttelyitä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä TR1:n ja Rupriikin tiloissa vierailee kuukaudessa yhteensä noin 2000 kävijää. Erityisesti tilan sijainti sekä sen arkkitehtuuri ovat saaneet suurta kiitosta yleisöltä.
– Vaikka tamperelaisissa museoissa ja gallerioissa on näyttelytilaa runsaasti, ei TR1:n kaltaista taidehallimaisesti toimivaa tilaa kaupungissa ollut. TR1:ssä järjestetyistä näyttelyistä peritään vuokra. Näin toimii muun muassa Helsingin Taidehalli, selittää TR1:n näyttelytoimintaa koordinoivan työryhmän puheenjohtaja Tapani Pennanen. Hän edustaa työryhmässä Tampereen kaupunkia.
Myös Modus ry:n puheenjohtaja Merja Haapala toteaa, että tamperelaisille taidekäsityöläisille ei aikaisemmin löytynyt sopivia esittelytiloja.
TR1 päätettiin kunnostaa näyttelykuntoon kiinteistön omistavan Kiinteistö Invest Oy:n ja Tampereen kaupungin välisten neuvottelujen jälkeen. Tilan näyttelykäyttöön ottoa suunnittelivat jo aiemmin muun muassa Modus ry ja Valokuvakeskus Nykyaika. Kaupungin kiinnostus tilan kunnostukseen vei Modus ry:ltä ja Valokuvakeskus Nykyajalta niiden itsenäisyyden, mutta helpotti pienten yhdistysten taloudellisia rasitteita.
”Yhteistyömallia ei voi vielä suositella”
Tilanne on uusi kaikille tahoille, eikä samantapaista toimintaa muualla Suomessa ole. Yhteistyön vahvuudet nousevat sekä julkisen että yksityisten tahojen asiantuntemuksesta. Pennanen pitää laaja-alaista ja runsasta asiantuntemusta yhteistyön suurimpana etuna. Yhteistyömallia ei kuitenkaan voi vielä lähteä hänen mielestään suosittelemaan muille. Tila on ollut auki vuoden 2005 keväästä lähtien ja yhteistyölläkin on ikää vasta runsas vuosi.
– Erimielisyyksiäkin on ollut, mutta se on luonnollista, kun uutta näyttelytilaa käynnistetään. Selkeä uusi myönteinen asia on se, että näyttelyitä toteutetaan myös yhdessä. Esimerkkinä voi pitää taidemaalari Hugo Simbergin ja tekstiilitaiteilija Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin yhteisnäyttelyä, jonka järjestivät yhteistuumin Grafiikanpaja Himmelblau, Modus ry ja Valokuvakeskus Nykyaika, kertoo Pennanen.
Yhteistyömallin pääsisältönä on näyttelytoiminnan järjestäminen TR1:ssä. Lisäksi osapuolet pyrkivät taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan kehittämään tilasta monipuolisen ja valtakunnallisesti kiinnostavan kuvataiteen, mediataiteiden, muotoilun, taideteollisen suunnittelun ja valokuvan näyttely- ja osaamiskeskuksen.
– Kun useat tahot järjestävät tilassa näyttelyitä, intressien yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Näyttelyistä on sovittava aina useamman tahon kanssa. Kaupungin byrokratia voi joskus olla tuskallisen hidasta ja vaatii meiltä vielä totuttelua, toteaa Haapala.
Tarjonta pysyy kiinnostavana, koska TR1:n näyttelyt ovat lyhyitä ja nopeasti vaihtuvia. Tilan onkin tarkoitus toimia galleriamaisesti, eikä museon tavoin.
– Näyttelyt pyritään järjestämään niin, että ne ovat tematiikaltaan toisiinsa sopivia. Ne pyritään linkittämään keskenään ja jakamaan tilaa kunkin järjestäjän tarpeiden mukaan, Haapala kertoo.
– Näyttelyaikojen jakamiseen ei ole liittynyt suurempaa dramatiikkaa, vaan jokainen on saanut järjestää näyttelynsä suurin piirtein silloin, kun on sen halunnutkin. TR1:n halli on joustavasti jaettavissa parin kolmenkin näyttelyn kesken, kuten on jo nähty, lisää Pennanen.
Kulut jakaantuvat yksityisten ja julkisen tahon kesken niin, että Tampereen kaupungin Museotoimi vastaa Mediamuseo Rupriikin ja Tampereen Nykytaiteen museon järjestämien näyttelyiden kustannuksista. Muut yhteistyötahot vastaavat omien näyttelyidensä järjestelykuluista, joihin sisältyy myös tilavuokra. Tampereen kaupungin Museotoimi vastaa myös näyttelytilan pitämisestä avoinna.