ALUEELLISTA TAIDETTA -
PIRKANMAALAISTA LUOVUUTTA

Monen Triennaalin teoksen sisältönä on sosiaalinen kritiikki. Se on myös maailmanlaajuisesti ajankohtainen taiteen teema. Myös tekijän mieliala vaikuttaa teoksen ilmiasuun. Näyttelyyn tarjotussa materiaalissa oli omaelämänkerrallisia teoksia epämiellyttävistäkin kokemuksista, ahdistusta.

Mutta viimekädessä on katsojan vallassa tehdä tulkinta ja jokaisella on kyky katsoa, Gallen-Kallela-Sirén rohkaisee. Samalla hän kuitenkin muistuttaa myös valitsijan vastuusta.

- Modernismi rakensi tarkan eron hyvän ja huonon taiteen välille. Postmodernin "anything goes" on modernismin ehdottomuudelle vastakkainen suuntaus; mutta postmodernistakin taiteesta pitää lopulta etsiä se olennaisin. Tässä valinnassa asiantuntijuuden merkitys tulee korostumaan.

Anne Aalto: yksityiskohta teoksesta Lintutarha.

Triennaalin henkisestä sisällöstä

Useammasta Triennaalin teoksesta välittyy henkisyyden pohdinta, se on tulkittavissa mm. teosten nimistä: Luomismyytti, Elämänalku, Sarastus, Lohtu, Taivas. Esillä on myös useampia Enkeli-aiheisia teoksia. Uskonnollisuus tai henkisyys eivät kuitenkaan erityisesti ole olleet Janne Gallen-Kallela-Sirénin mielessä teoksia valittaessa.

- Ehkä enkelit ovat ihmisten, taiteilijoiden mielissä. Ehkä tämä polveutuu vuosituhannen vaihteeseen. Tyypillistä maailmanhistoriassa on etsiä vastauksia aloilta, jotka eivät kuulu luonnontieteen pariin, tilanteessa, jossa teknologia etenee harppauksittain. Ihminen tarvitsee henkisiä kainalosauvoja kysymyksiin "keitä olemme", "mistä tulemme", "minne menemme". Ihmisellä on myös tarve käyttää mielikuvitustaan.

Taidetta on monta lajia

Kattava läpileikkaus taiteen eri tekniikoihin on yksi näyttelyn rakenteellinen juoni. Eri tekniikoin toteutettujen töiden kirjo paljastaa myös taiteen tekemisen laaja-alaisuuden. Se on hyvä lähtökohta näyttelylle, sillä taide itsessään ei anna valmista asteikkoa teosten arvostelulle ja mahdollisia lähestymistapoja koota nykytaiteen katselmus on useita.

Teosten valinnan tasapuolisuuden voi aina kyseenalaistaa, tällä kertaa mukaan ei ole mahtunut yhtään piirustusta. Janne Gallen-Kallela-Sirén myöntääkin visuaalisen kokonaisuuden linjan painottaneen isoja ja näyttäviä teoksia. Hän muistuttaa, että valinnat eivät myöskään voi olla suorassa suhteessa tietyllä tekniikalla valmistettujen teosten tarjottuun määrään.

Janne Gallen-Kallela-Sirén

Kysymykseen siitä, voisiko taidenäyttelystä kehittää kansainvälistä kiertonäyttelyä, Tampereen taidemuseon johtaja Gallen-Kallela-Sirénillä on selkeä kanta.

- Ei voi. Tämä on aluetaiteen katselmus, aluetaiteen parhaat. Pirkanmaalaisen nykytaiteen näyttely, joka on tehty pirkanmaalaiselle yleisölle. Erityisesti silloin, kun on kyseessä kansainvälinen näyttely, on tärkeää ottaa huomioon näyttelystä taloudellisen vastuun kantavan tahon toiveet.

Museonjohtajan mielestä viitekehys kuuluu olennaisena osana näyttelytoimintaan. Aluetaiteen näyttelyn kehittämiseen siten, että kuraattori antaisi tietyn aiheen tai teeman, väljänkin sellaisen, jonka taiteilijoiden oletettaisiin ottavan teoksissaan huomioon, Gallen-Kallela-Sirén suhtautuu mietteliäästi.

- Siten syntyisi enemminkin kuraattorin luoma teemanäyttely. Tällä tavoin näyttelyn valintaprosessista tulisi nykyistä suppeampi.

Teksti: Tiina Lamminen
taydellinen.ympyra@netti.fi

Kuvat: Jaana Teräväinen
jaana.teravainen@uta.fi

jatkuu seuraavalla sivulla >>