Taidehallinnosta syntyi ministeriöiden välinen kiista

YHTENÄINEN TAIDEHALLINTO TUO TAITEILIJAN ÄÄNEN KUULUVIIN

Suomalainen taiteenedistämisjärjestelmä on kansainvälisestikin todettu hyväksi, kevyeksi ja toimivaksi, mutta sen hallinnollinen asema kahden eri ministeriön alaisuudessa on ollut epäselvä.

Asiaa pohtinut työryhmä päätyi esittämään alueellisen taidehallinnon keskittämistä opetusministeriön alaisuuteen. Sen sijaan sisäasiainministeriö haluaisi liittää sen lääninhallitusten sivistysosastoihin osaksi omaa hallintoaan. Uudistus on siis vahvasti hallinnollinen luonteeltaan. Mitä se merkitsee pirkanmaalaisen taiteilijan kannalta vai merkitseekö mitään?

Alueellisen taidehallinnon uudistamista valmistellut opetusministeriön työryhmä ehdottaa, että alueelliset taidetoimikunnat yhdistettäisiin taiteen keskustoimikuntaan sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti, jolloin koko taidehallinto olisi opetusministeriön alaisuudessa. Tavoitteena on yhtenäisen taidetoimikuntalaitoksen muodostuminen, jonka katsottiin olevan myös taiteilijoiden etujen mukaista. Rahaa ja virkojakin tulisi ehdotuksen mukaan lisää.

Pirkanmaan taidetoimikunnan pääsihteeri Armas Ketonen on tyytyväinen työryhmän ratkaisuun keskittää taidehallinto opetusministeriöön.
- On jo korkea aika palauttaa taidehallinto yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, sillä se antaa mahdollisuuden koko maan kattavan taidepoliittisen strategian luomiseen. Opetusministeriö on luonnollinen valinta, sillä sen määrärahoistahan taiteen tukeminen kaikilla tasoilla tapahtuu, Ketonen muistuttaa.

Työryhmä ehdottaa myös, että alueelliset taidetoimikunnat saisivat edustajansa taiteen keskustoimikuntaan.
- Se antaisi mahdollisuuden linkkiin, joka ulottuisi paikallisesta taiteilijaseurasta valtion taidehallinnon ylimpään elimeen eli keskustoimikuntaan saakka, Ketonen arvioi.

Hänen mielestään tämä yhteys alueelta taiteen keskushallintoon on nyt pahasti poikki.
- Taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat ovat tähän saakka eläneet omaa elämäänsä ja aluetoimikunnat vielä kukin omaansa. Niiden välisen yhteyden vahvistaminen olisi hyvin tärkeää. Jos työryhmän ehdotus toteutuu, ei yhteistyön tiivistymiseltä oikein voi välttyä. Sen jälkeen voidaan ruveta puhumaan valtion taidehallinnosta kokonaisuutena, Ketonen väittää.

Lääninhallitusmalli veisi valtaa luottamushenkilöiltä

Tällä hetkellä taidetoimikuntien toiminta kuuluu opetusministeriön hallintoon, mutta niiden virkamiehet ja -naiset ovat sisäministeriön palkkalistoilla. Lääninhallitusvetoisessa mallissa taidetoimikunnat siirtyisivät sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti sisäasiainministeriöön osaksi lääninhallitusten sivistysosastoja ilman päätösvaltaa.

Ketonen on hyvin kriittinen tätä mallia kohtaan.
- Luottamushenkilöt menettäisivät nykyisen päätösvaltansa. Ei se ole enää valtakunnallinen taidehallinto-organisaatio, jos aluetasolla taiteilijat eivät päätä asioistaan, hän manaa.

Jotain hyvää hän siinä kuitenkin näkee.
- Siinä on se oikean suuntainen ajatus, että myös kulttuurihallinnossa pitäisi olla väliportaan organisaatio, laajempi kulttuurihallinto. Alueellinen taidehallinto ei oikein riitä tilanteessa, jossa kuntien kulttuurimäärärahat hupenevat käsiin ja virkamiehiä ei kohta enää ole.

Ketosen mielestä se ei kuitenkaan saa tuhota toimivaa ja kansainvälisesti kiitettyä taidehallintoa vähentämällä sen resursseja. Hänen mukaansa näin on vaarana käydä lääninhallitusmallissa.
- Kun meillä Länsi-Suomen läänissä mennään tänä vuonna selvästi miinukselle ja ensi vuonna vielä enemmän, on selvää, että lääninhallituksen kainalossa meille ei tule lisää resursseja. Päinvastoin, taide- ja kulttuurineuvostossa meidän tehtävämme vain laajenisivat taiteen edistämisen ulkopuolelle, hän väittää.

jatkuu seuraavalla sivulla >>