Rotterdamin taivaan alla I, 2005. |
Nyrkkeily, filmit ja taiteilijaystävät innoittavat
– Pidän elokuvien katsomisesta: vanhat eurooppalaiset filmit, mustavalkoiset klassikot, ovat suosikkejani. Ystäväpiirissäni on muutenkin paljon eri alojen taiteilijoita, runoilijoita, näyttelijöitä – se avartaa ja osaan nähdä asioita eri kannalta ja se antaa oivalluksia, joita itselle ei tulisi mieleen. Ja kuntonyrkkeily: siinä puran tietyllä tapaa aggressioita. Arkitöikseni työskentelen tietotekniikkakeskuksessa, niin tämä on vastakohta! Haluan “koskettaa läpi elämän”– itseäni ja muita.
– Hollannissa koulussa oli aiheena ideankehittely, piti siis olla joku oma idea. Vähitellen alkoi selkiytyä, että mitä haluaa tehdä .Se on varmaan pitkää kehitystä läpi elämän, luulisin… mutta Rotterdamin kuvataidekorkeakoulussa löysin itsestäni taiteilijan.
– Saamastani kritiikistä ei ole jäänyt mitään kielteistä mieleen, jotkut ihmiset ovat olleet hämmentyneitä teosteni äärellä, mutta eivät ole varsinaisesti suhtautuneet ilkeästi. Olen saanut sähköpostilla palautetta, että jotkut kuvat ovat koskettaneet. Ehkä joku tunnistaa Finlaysonin nurkan tai muuta sellaista.
– En ehkä pyri saamaan palautetta, mutta on mukava kuulla ihmisten ajatuksia, saada ihmisille jotenkin oivalluksia nähdä asioita eri tavalla – mieltä tulee avartaa, herättää erilaisia elämyksiä ja tunteita. Haluan herättää ihmisissä oivalluksia!
Luomisen tuska ja äänimaisemointi
– Aloittamisen vaikeus iskee, jos materiaalia on runsaasti. Kyllä parasta on alkaa vaan tekemään, inspiraatiota ei kannata jäädä odottamaan, monesti se oivallus syntyy, kun vaan tekee. Jos tekee muita varten, niin alkuperäinen idea ei välity niin aitona. Itsensä toteuttamista se on.
– Lähinnä työskentelen iltaisin, mutta sekin vaihtelee. Tietotekniikka on keino tehdä asioita, ei itsetarkoitus: kun editoin videota, tarvitaan tietotekniikkaa kuvataiteen rinnalla, myös äänenkäsittely on tärkeää hallita, mutta ne eivät ole minulle itsetarkoituksia. Näyttelyni ovat kuin jatkokertomuksia toisilleen: ne muuntuvat ja toivottavasti kehittyvät, kun tulee uusia juttuja mukaan.
– Olen TAMK:lla erikoistumassa äänimaiseman tekemiseen. Minulla ei ole aikaisemmin ollut äänitaustaa näyttelyissä, mutta Petri Kuljuntausta on tunnettu suomalainen äänitaiteilija, joka on innostanut minua kokeilemaan sitä. Ensin tulee videon valmistuminen ja äänimaisema rakennetaan sen päälle, siihen paikkaan.
Stressiä ennen näyttelyä
– Kaikenlaiset tunteet vuorottelevat nyt mielessäni. Vuonna 2006 on yhteisnäyttely tulossa Bargain -ryhmässä, sekin pohdituttaa. Tietty stressi minulla on, että saako kaiken valmiiksi tämän syksyn näyttelyyn ja kuinka työt sopivat keskenään. Se kai kuuluu tähän tuotantoprosessiin, että nämä tuntemukset vuorottelevat. Toivon, että syksyllä Mältinrannan kokonaisuus miellyttää minua avajaisissa. Haluan tuntea olevani tyytyväinen aikaansaannoksiini ja kokoonpanoon: “Kyllä Sakari tanssii kun kepillä soitetaan...”
Teksti: Aulikki Järvinen-Nummi
studio-A1@luukku.com
Kuvat: Terhi Asumaniemi
ALLI JA ALLAN SALON ERILLISRAHASTON APURAHAT Alli ja Allan Salon Erillisrahaston tarkoituksena on tukea Tampereen Taiteilijaseuran toimintaa ja seuraan kuuluvien, erityisesti nuorten taiteilijoiden työskentelyä. Erillisrahasto sai alkunsa 1981 taidemaalari Allan Salon testamenttilahjoituksen turvin. Erillisrahastosta on jaettu nykyään vuosittain sekä yksi näyttelystipendi että useampia rahastipendejä. Jaettujen stipendien yhteisarvo vuonna 2005 oli noin 5.000 euroa. Vuonna 2006 näyttelystipendiä ei poikkeuksellisesti jaeta, koska Taidekeskuksen näyttelytiloissa järjestetään Pirkanmaan 3. Triennaali -näyttely, joka vie kolmen tavanomaisen näyttelyn ajan. Vuoden 2005 näyttelystipendin sai kuvataiteilija Terhi Asumaniemi. Näyttelystipendi sisältää näyttelyajan Taidekeskus Mältinrantaan 5.–22.11. 2005. Rahastipendejä jaettiin Tampereen Taiteilijaseuran toukokuun 2005 yleiskokouksessa Taidekeskus Mältinrannassa seuraaville taiteilijoille: Krister Gråhn, Mari Järventausta, Heli Mäkinen ja Aki Tahvanainen. Rahastipendit ovat seuran jäsenten haettavissa yleensä huhtikuussa. Sekä raha- että näyttelystipendien jaosta päättää seuran johtokunta täydennettynä tarvittaessa edustajiston jäsenillä. |