Kehittyykö taiteilija ja ihminen vielä 40 ikävuoden jälkeen

Aistit kuulemma kehittyvät 40-vuotiaaksi asti. Mikä kehityksen sitten estää vai jatkuuko aistien kehittyminen? Itse ajattelen, että kun tie on auki, alkaa jotain tapahtua laajemmassa mittakaavassa.

Pikkuasioissa ei enää tarvitse kompuroida, varsinkin jos 40-vuotiaana on käsitellyt traumansa, ahdistusta herättävät traumat kun lukkiuttavat ihmisen. Määrätyt asiat torjutaan ja ne tulevat myöhemmin vastaan. Jos ne saa käsiteltyä elämänsä aikana, nopeutuu henkinen kehitys. Jotkut pelkäävät turhaan, että heidän kehittymisensä ja luovuutensa loppuvat ja alkavat jarruttaa. Toiset ratkeavat ryyppäämään.

Tarvitseeko taiteilija henkistä kehitystä? Taiteilijan ammatti edellyttää samaistumiskykyä. Taiteilijan on kyettävä samaistumaan teoksensa kohteeseen, jotta saa siitä oleellisen esille, muutoin teos jää sisällöltään köyhäksi tai kuivaksi. Esimerkiksi elävän eläimen tai muun elävän olennon rääkkääminen tai kiduttaminen vaatii tunneköyhyyttä. Ammattitappajien on lukittava tunteensa, jotta haluttu toiminta onnistuu. Siitäkin on siviilissä osattava palautua.

Vanhan kansan uskomuksen mukaan ihminen on 45-vuotiaana tietäjä, oman ammattinsa osaaja. Nykytyöyhteisössä tietäjänä ja kaikenosaajana pidetään nuorta aikuista jo noin 20-vuotiaana. Mikä lienee oikea arvio? Uuden oppimista vältetään, otetaan helppo, jo opetettu vaihtoehto tilalle, mutta muu, jopa tärkeämpi osaaminen, jää silloin pois. Virheet lisääntyvät, kun kokonaisuuden hahmottaminen kehittyvällä persoonalla on vielä kesken.

Uuden asian tai asioiden oppimiskykyähän ei ole menetetty edes 80-vuotiaana, miettikääpä vaikka iäkkäämpien taiteilijoiden teoksia. Ammattitaito on hankittu jo nuorella iällä, mutta ammattitaidon soveltaminen siirtyy vielä vanhanakin ihan uudelle tasolle ja taajuudelle.

Aistien ja hermoston turmeleminen on erittäin haitallista taitelijalle, ne ovat ammattitaidolle välttämättömiä elimiä. Luovuus häviää, kehitys ihmisenä ja taiteilijana pysähtyy. Tämä näkyy heikentyneenä värien erottelemisena, muotojen hahmotus- ja käsittelykykynä.

Miten ihminen kehittyy vielä 40- vuotiaana? Lapsi tai taiteilijan lapsi saa siveltimen ensimmäisen kerran yksivuotiaana käteensä. Kaikki uusi kiinnostaa. Sitä ennen hän on piirrellyt keveitä, kauniita viiruja värikynällä valkoiselle ja ruskealle paperille, heti kun kynä on pysynyt oikeinpäin kädessä. Ei ole väliä kumpaa kättä käyttää. Kun ihminen on 30-vuotias, hän on varma, että on valmis ja tietää kaikesta kaiken varmasti. Maailman keskipiste on oma napa.

45-vuotiaana hän erilaisia kriisejä ja pettymyksiä kokeneena huomaa, ettei hallitsekaan maailmaansa. Hän haluaa muuttua, ehkä paremmaksi ja ymmärtää, ettei tiedäkään kaikesta kaikkea. Siinä vaiheessa alkaa uusi kehitysvaihe lapsuuden jälkeen. Hän etsii uusia, erilaisia keinoja elämäänsä ja työhönsä. Hän laajentaa omaa mukavuusaluettaan. Hän haluaa ylläpitää ja edistää taitojaan, taiteilijan erityisominaisuuksia, luovuuttaan ja visiointikykyään. Keinot ovat henkilökohtaisia.

Teksti: Anja Härkönen, kuvataiteilija
anja.harkonen@gmail.com