täydellinen ympyrä kuva kannesta
sivu 1 sivu 2 sivu 3

YHTEISKUNNAN VOIMAVARA UUDISTUU KADOTESSAAN


Modernismin kuningastaruihin kuuluneen ranskalaisen impressionismin avantgarden huippu osui 1870-luvulle. Jo seuraavalla vuosikymmenellä Claude Monet joutui elättämään perheensä maalaamalla tauluja, jotka ennen muuta menivät kaupaksi, Vuorikoski selostaa.

Jos Monet eläisi tänä päivänä eikä olisi ammattiliiton jäsen, niin ainakin verottajan ja muiden viranomaisten silmissä hän olisi taiteilija. Tällaisessa tilanteessa taideyhteisön hyväksynnän saannin ratkaisevat nykyään muun muassa kuraattorit, eri kokoelmien ostajat ja journalistit.

Kun he investoivat taiteilijan riittävän laadukkaaksi katsomaansa työhön, yhteisö tunnustaa taiteilijan ammattilaiseksi. Pelkkä myynti ei siihen riitä, mutta tämä tuskin olisi ongelma Monet'n suhteen. Hänen esimerkkinsä kuitenkin kertoo siitä maailmasta, jossa taiteilijan täytyy elää, sopeutua ja muuttua.


Yhteiskunta on yksi markkinoiden muoto

Vuorikoski muistuttaa, että käsityöläisammatista saatava toimeentulo ja arvostus ovat olleet riippuvaisia ostettavista ja myytävistä esineistä sekä markkinoista niin suutarilla kuin maalarillakin. Vasta romantiikka ja erityisesti modernismi loivat myytin vapaasta boheemitaiteilijasta, jonka luovuutta markkinat uhkasivat.

- Vähitellen kehittyi myös ajatus, että käsityöläistaustastaan irtautuneet taiteilijat voisivat harjoittaa ammattiaan paremmin, jos yhteiskunta tukisi taiteellista tuotantoa. Samalla kuitenkin unohtui se tosiasia, että yhteiskunta on vain yksi markkinoiden ilmenemismuoto. Yhteiskunnan päätöksiä ja ratkaisuja säätelevät ihmisten muodostamat instituutiot kuten museot, galleriat, asiantuntijat ja tiedotusvälineet. Päädyttiin absurdiin tilanteeseen, jossa markkinat kyllä edelleen säätelivät ja määrittivät tuotantoa, mutta markkinat olivat muuttuneet olemukseltaan kasvottomiksi asiantuntijamarkkinoiksi, jotka käyttivät ei kenenkään rahoja ostaessaan ei kenenkään tekemää taidetta, hän sanoo.

Timo Vuorikosken mukaan nykyinen keskustelu luovasta taloudesta ja erilaisista luovuusstrategioista on tuonut taiteen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen uuden ulottuvuuden.

- Itse asiassa olemme palaamassa aikaisempiin esinemarkkinoihin ja niille ominaiseen yrityspohjaiseen esinetuotantoon. Taiteilijan yleisammatti on kokemassa haaksirikon, ja nyt on kysyntää osaavista erikoisammattilaisista. Taiteilijan ammatti, jota varsinaisesti ei koskaan edes ole ollut olemassa, katoaa lopullisesti, uskoo Vuorikoski.

Taiteilijan arvostus kasvaa

- Kun taiteilijan ammatista puhuminen osoittautuu kuplaksi, ryhdymme puhumaan luovuudesta ja luovasta luokasta. Jäljet hieman pelottavat, mutta nykykeskustelu luovasta taloudesta ja erilaisista luovuusohjelmista kohottaa taiteilijoiden yhteiskunnallista arvostusta.

- Jotta sekä taiteilija tuottajana että yhteiskunta tilaajana saisivat hyödyn irti myönteisestä kehitysnäkymästä, niin taiteilijan yleistä ammattikuvaa sekä roolia yrittäjänä tulisi terävöittää, Vuorikoski toteaa.

- Koulutuksen tuloksena on syntynyt suuri joukko nuoria ihmisiä, joilla on halu ja valmius tehdä asioita uudella tavalla. Samanaikaisesti uusien multimedioiden kautta käsityöläisyydestä on tullut muutakin kuin kolmiulotteisten kappaleiden tuotantoa. Nyt vain tuotannon ja markkinoiden tulisi kohdata yritysten muodossa liiketaloudellisesti kannattavasti, hän sanoo.

Vuorikosken mielestä Luova Tampere -ohjelma on tässä tavoitteessaan riittävän realistinen ja avoin.

- Siinä etsitään selkeästi yhdistäviä linkkejä uudistavien tuotantojen ja markkinoiden välille. Toisaalta Tampereen seudun uudet asuinalueet ja ympäristötaidehankkeet kertovat, että uudenlaiset, "luovat" ja virikkeelliset ratkaisut halutaan tuoda osaksi kuntalaisten jokapäiväistä elämää ja kulutusta.

Mitä laajemmat sekä yksityisen että yhteiskunnan markkinat ovat, sitä demokraattisemmat mahdollisuudet taiteilijoilla on harjoittaa omaa ammattiaan. Millä markkinoilla on varaa kadottaa tai jättää sivuun uudistumisen voimavaransa?


Teksti: Jari Arffman
Kirjoittaja on tamperelainen kuvataiteilija-journalisti.

Kuva: Ahti Kaukoniemi
Valokuvaaja on tamperelainen valokuvauksen opiskelija.
ahti@ahtikaukoniemi.com



Luova Tampere -ohjelmasta seuraavalla sivulla >>


sivu 1 sivu 2 sivu 3