Taiteen paikka

Kolmiosainen Taiteen paikka -artikkelisarja kokoaa ja esittelee Tampereella sijaitsevia kuvataiteen näyttelytiloja.

Ensimmäinen artikkeli käsittelee kaupungin omia taideorganisaatioita, poikkeuksena Työväenmuseo Werstas, joka on yhdistyksen ylläpitämä. Lisäksi kartoitetaan Hämeen museon nykytilanne.

Syksyllä ilmestyvässä jutussa keskitytään gallerioihin ja esitellään laajemmin taiteilijavetoinen Galleria Ronga. Tampereella toimii perinteisten museoiden ja gallerioiden rinnalla myös epävirallisia näyttelytiloja. Voit lähettää niistä tietoa os. jaana.rama@tampere.fi. Tilat esitellään artikkelisarjan kolmannessa osassa, joka ilmestyy Täydellisessä ympyrässä keväällä 2011.

Viimeisessä jutussa listataan myös Tampereen Taiteilijaseuran omia näyttelytiloja ja pohditaan sitä, pitäisikö Pirkanmaan alueen kuvataidenäyttelyistä olla enemmän ajankohtaista tietoa saatavilla.

Artikkelisarja lainaa nimensä Tampereen taidemuseon järjestämältä tilaisuudelta, jossa yleisö ja panelistit pohtivat kysymystä siitä, minne taide nykyään kuuluu. Viime vuoden lopulla järjestetystä tapahtumasta voi päätellä ainakin sen, että taiteelle osoitettu paikka ei ole mikään itsestäänselvyys. Kuvataiteilijoiden ammatillisena tehtävänä on tuottaa erilaisilla tekniikoilla yleisölle esiteltävää, visuaalista kuvamateriaalia. Toivottavasti taiteilijat saavat Taiteen paikka -artikkeleista uusia ideoita näyttelyidensä suunniteluun.

Hämeen museo - edelleen suljettuna

Peter von Nottbeck rakennutti 1898 Näsinkalliolle uusbarokkista rakennustyyliä edustavan Milavida-nimisen yksityispalatsin, joka nykyään tunnetaan paremmin Näsilinnana. Tiloihin perustettiin 1908 kulttuurihistoriallinen Hämeen museo, joka siirtyi 1970-luvun alussa osaksi kaupungin museotointa. Tampereen vanhin museo suljettiin säästösyistä 1998, ja rakennuksessa on sen jälkeen säilytetty, tutkittu ja hoidettu Hämeen museon ja Luonnontieteellisen museon kokoelmia. Tilat ovat nyt tyhjillään ja odottavat peruskorjausta.

Kuva Hämeen museosta. Vapriikin kuva-arkisto.

Museotoimenjohtaja Toimi Jaatisen mukaan Hämeen museo avautunee yleisölle 2013. Hankesuunnitelma entisöinnistä on valmistunut 2008. Entinen palatsi palautetaan vanhaan loistoonsa mm. muuttamalla rakennuksen julkisivu mahdollisimman alkuperäiseksi. Samoin kaikkien sisätilojen pintakerrokset uudistetaan vanhojen materiaalien ja tyylien mukaisesti. Remontissa huomioidaan myös nykyajan saavutettavuusnäkökohdat ja tiloihin asennetaan hissi. Näsilinna palautetaan peruskorjauksen jälkeen myös toiminnoiltaan museokäyttöön. Suunnitteilla on epookkimuseo, jossa yleisölle esitellään tamperelaisten kaupunkisäätyläisten elämää.

Kaikille jutussa esiintyville tamperelaisille taideorganisaatioille lähetettiin kysymykset historiasta, näyttelyvalintoihin liittyvistä asioista ja tulevista (taide)näyttelyistä. Hiekan taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo ja museokeskus Vapriikki eivät ole esittelyssä mukana, koska yksittäiset taiteilijat eivät voi hakea niistä näyttelyaikoja.

Tampereen taidemuseon johtajan Taina Myllyharjun mukaan Tampereen museopalveluilla ei ole yhteistä näyttelystrategiaa, jonka pohjalta näyttelypäätökset tehdään. Asia on ilmeisesti vasta vireillä, ja jos päätöksiä on tehty ensi kevääseen mennessä, niihin palataan viimeisessä Taiteen paikka -artikkelissa. Tamperelaisten näyttelypaikkojen kattavat tiedot löytyvät osoitteesta www.gotampere.fi.

jatkuu seuraavalla sivulla >>