CARE: tulevaisuuden residenssitoimintaa Pirkanmaalla?

Residenssitoiminta tarkoittaa lyhyesti kuvattuna ohjelmia tai projekteja, joissa taiteilijat työskentelevät eripituisia jaksoja jossakin muualla kuin vakituisessa toimintaympäristössään. Residenssijaksot voivat vaihdella muutamasta viikosta useampaan vuoteen. Residenssiin sisältyy työtila, asunto ja usein rahoitusta elinkustannusten kattamiseen. Kansainvälisissä residensseissä taiteilijoille halutaan tarjota mahdollisuuksia työskennellä uudenlaisessa ympäristössä ja myös luoda yhteyksiä paikallisten taiteilijoiden kanssa.

Residenssitoiminnan on havaittu vahvistavan taiteilijan identiteettiä ja vaikuttavan taiteelliseen kehitykseen myönteisellä tavalla. Usein residenssitaiteilijat järjestävät vierailupaikkakunnalla näyttelyjä tai osallistuvat muuten paikalliseen kulttuurielämään. Näin residenssit monipuolistavat paikallista kulttuuritarjontaa ja parhaimmillaan luovat kestäviä kansainvälisiä yhteyksiä.

CARE Tampere (Contemporary Artists’ Residency and Exchange Program Tampere) on pirkanmaalaisen taidekentän aloitteesta alkunsa saanut hanke, jonka tavoitteena on kehittää Tampereelle ja Pirkanmaalle suuntautuvaa kansainvälistä kuvataiteen residenssitoimintaa. Ensimmäisiä CARE-ideoita viriteltiin jo vuonna 2007, mutta käytännössä CARE Tampere aloitti toimintansa 28.11.2009, jolloin Tampereella järjestettiin ensimmäinen yhteistyömahdollisuuksia kartoittanut seminaari. Tällä hetkellä CARE- yhteistyöverkostossa ovat mukana Rajataide ry, Tampereen Taiteilijaseura ry, Tehdas ry, Pispalan Nykytaiteen Keskus, Oriveden Opisto, Voipaalan taidekeskus, Taide-Nuuttila ja Arteles. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan taidetoimikunta.

Hankkeen puuhamiehet läänintaiteilija Mikko Kallio ja kuvataiteilija Krister Gråhn Rajataide ry:stä näkevät CAREn uudenlaisena ja kiinnostavana tapana järjestää kansainvälistä residenssitoimintaa Pirkanmaalle. Parhaimmillaan yhteistyö eri toimijoiden välillä rikastuttaisi ja vilkastuttaisi Pirkanmaan alueen kansainvälistä residenssitoimintaa.

- CARE-verkoston kokoonpano on muuttuva. Se on jo matkan varrella muuttunut ja muuttuu edelleen. Pirkanmaalla on monia toimijoita kuvataiteen piirissä, ja siksikin on hyvä tietää, mitä toiset tekevät. Eri yhdistyksillä on itse asiassa paljon kansainvälistä toimintaa. Vaikka tavoitteena on kansainvälinen toiminta, tästä voi tulla monia oheishyötyjä paikallisellekin toiminnalle. Tämän verkoston tavoitteena on myös, että tiedonkulku helpottuisi, kertoo Mikko Kallio.

CAREn yhteistyöverkosto on jo olemassa ja kaikki osapuolet ovat todenneet, että yhteistyö on tarpeellista ja toivottavaa. CAREn rakenne halutaan säilyttää kuitenkin joustavana ja jokainen projekti on tarkoitus suunnitella tapauskohtaisesti. Myös toimijat voivat vaihdella kiinnostuksen tai resurssien mukaan. Tavoitteena on, että toiminta olisi jatkuvaa ja hyvin organisoitua.

- CAREn avainidea on joustava monimuotoisuus. Tarkoituksena ei ole luoda kankeaa instituutiota. Työskentelykenttämme on monimuotoinen, joten myös CAREn tulee olla monimuotoinen. Hyvin pelkistetysti kuvattuna CAREssa on kaksi toimintatapaa. Ensinnäkin, verkoston jäsenet järjestäisivät erilaisilla kombinaatioilla yhteisiä projekteja. Pienin toimintamuoto voisi olla käytännön resurssien vaihto. Suuremmassa mittakaavassa voisimme toteuttaa yhteistyössä residenssiprojektin, johon kutsuisimme ulkomaisen taiteilijan toteuttamaan jotain suurempaa hanketta ja hakisimme yhdessä rahoitusta. Tavoitteena on myös palkata osa-aikainen työntekijä, joka hoitaisi koordinointipuolta ja tiedonvälitystä. Tämänkaltainen tiedottaja voisi välittää tietoa sekä toimijoiden kesken että julkisuuteen, kuvailee Mikko Kallio.

Pirkanmaalla on monia yhdistyksiä ja ryhmiä, jotka toimivat kuvataiteen kentällä. Näiden ryhmien voimavarat ja resurssit vaihtelevat kuitenkin paljon. Monet ideat ja projektit voisivat realisoitua helpommin, jos yhteistyötä olisi nykyistä enemmän. Myös kansainvälisen toiminnan kannalta Pirkanmaan alueen kattava yhteistyö saattaisi poikia hyvinkin hedelmällisiä tuloksia.

- Mielestäni CAREn on jossakin vaiheessa saatava aikaan yhtenäinen ja selkeä alueellinen kansainvälistymissuunnitelma. Kansainvälistä toimintaa on täällä paljon, mutta se on pienimuotoista eikä kovin näkyvää. Kansainvälisten yhteyksien luominen ei ole helppo tehtävä, ja saavutetut kontaktit kuihtuvat helposti, jos niitä ei pidetä yllä. CARE voisi olla instanssi, joka pitäisi yllä näitä luotuja kontakteja ja kehittäisi järjestelmällisesti uusia, kaavailee Krister Gråhn.

Steve Vanoni.

Amerikkalaisen kuvataiteilijan Steve Vanonin workshop-työskentelytapahtuma tulevana kesänä on CARE-verkoston ensimmäinen yhteistyöhanke, ja se on ollut avoimessa haussa Pirkanmaan alueen taiteilijoille. Järjestäjänä on Pispalan Nykytaiteen keskus ja yhteistyössä ovat mukana Pirkanmaan taidetoimikunta, Tampereen kaupunki ja Rajataide ry. Steve Vanoni itse tekee erilaisia romuautoteoksia, ja hän on myös amerikkalaisen outsidertaiteen keräilijä. Vanonin kaksi viikkoa kestävän workshopin teemana on jätemateriaali ja sen käyttömahdollisuudet taiteenteossa.

Mikko Kallio on kuluneen vuoden aikana läänintaiteilijan ominaisuudessa pyrkinyt vauhdittamaan CARE-projektia. Hän on toiminut myös suunnitteluvaiheen yhteyshenkilönä, pitänyt yllä kontakteja eri toimijoihin ja hoitanut tiedonvälitystä. Vaikka pyrkimykset taiteen kentällä ovatkin yhteneväiset, monen toimijan projekti ei silti välttämättä ole helppo kokonaisuus hallinnoitavaksi.

- Uskon, että käytännön tasolla CARE tulee toimimaan paremmin kuin pöydän ääressä. Nyt on löytymässä se muoto, joka hyödyttäisi tasapuolisesti kaikkia toimijoita. Yhteisen kielen löytäminen tässä on ehkä hankalinta. Tavoitteethan ovat kaikilla samat, vaikka toimintatavat ovat erilaiset, Gråhn toteaa.

Tällä hetkellä CARE-projekti tähtää vuoteen 2011. Silloin on tarkoitus järjestää yhteinen iso produktio, jonka sisältö on vielä avoin. CARE on edelleen muotoutumisen tilassa, mutta sen kantavana ajatuksena on tuottaa sisällöllisesti laadukkaita ja monipuolisia nykytaiteen projekteja ulkomailta Tampereelle ja tamperelaiselle yleisölle. Parhaimmillaan CAREsta voi muodostua merkittävä uusi toimija pirkanmaalaiselle taidekentälle. Ideoita ja suunnitelmia on jo nyt paljon työn alla.

- Minusta olisi hienoa, jos alueelle saataisiin perustettua esimerkiksi yhteinen residenssiasunto, joka olisi kaikkien tahojen käytössä. Toinen ajatus voisi olla, että CAREn avulla Tampereelle saataisiin tuotettua suuriakin kansainvälisiä projekteja. Suurien projektien kohdalla yhteistyö on nykyisillä resursseilla välttämätöntä. Sama toimisi myös toisinpäin ja yhteistyöllä voisimme viedä suuria projekteja ulkomaille. On tärkeää, että Tampereelle tuotaisiin hyviä taiteilijoita ja taidetta ulkomailta. Pyrkimyksenä on, että CARE olisi taloudellisesti itsenäinen. En näe rahoitusta ongelmana, koska CARE on hyvä idea ja siinä yhteistyötä tekevillä tahoilla on jo vakaa ja varma näyttö ammattitaidostaan ja aktiivisuudestaan monellakin saralla kuvataiteen kenttää. Tavoitteena on, että yleisö ja taiteilijat pääsisivät kontaktiin keskenään - ja että eri toimijat pääsisivät tekemään yhteistyötä, tiivistää Krister Gråhn.

Teksti: Kai Kiviranta