Muita uudenlaisia tekijöitä ovat ITEtaiteilijat, joita on Mänttään tulossa kolme. Granö sanoo valinneensa elämäntaiteilijoita, joiden töissä on keksijämeininkiä, mutta jotka sopivat nykytaiteen joukkoon saumattomasti.
Granö uskoo, että ITE-tekijät herättävät pelkästään positiivista huomiota suomalaisen taiteen joskus sulkeutuneissa piireissä. Kiasmassa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa on ollut 2000-luvun alussa suuria ITE-taiteen näyttelyitä. Suomessahan ei niinkään tehdä varsinaista outsider-taidetta muun maailman malliin, vaan ITE-taide on tavallisten, yhteiskunnassa mukana olevien ihmisten eräänlaista kansanhulluutta.
Videoinstallaatioita on tulossa muun muassa Johanna Ketolalta, sekä TTVO:lta valmistuneelta Arttu Merimaalta isokokoinen lopputyö.
Ajankohtaista taiteessa
Granö sanoo, että erityisesti nuorten tekijöiden töissä tutkitaan yhteiskunnallisuutta. ”Ollaan taas kantaaottavia ja vastuullisia maailman asioista.”
Tämä ei tarkoita paluuta 1970-luvulle, vaan yhteiskunnallisuus on ihon alla. Nykyhetken taiteilijoilla on yksilön kokemus mukana: peilataan yhteiskuntaa itse elettyjen kokemusten kautta. Esimerkiksi tamperelaisen Samppa Törmälehdon maalauksissa on yhteiskunnallista sisältöä, vaikkei se tule korostetusti esiin. Samoin Anna Hyrkkäsen töissä on ollut yhteiskuntakritiikkiä
Samppa Törmälehdon maalaus Komia Sälli, alkydi ja öljy kankaalle, 40 x 30 cm.. |
Performatiivista taidetta on luvassa ainakin juhannuksen taidekokossa, jonka tekee Paavo Paunu.
Lajityypeistä maalaus on tullut Granön mielestä rytinällä takaisin. Uusi maalaus ja piirustus ovat entistä älyllisempiä. Valokuvaus on edelleen suuntauksena vahva, mutta maalaus on selvästi vahvistumassa.
Granö muistuttaa, että tekniset kokeilut eivät ole niinkään tärkeitä vaan sisällöt. Länsimaista yhteiskuntaa ja sen perusteita pohditaan. Tärkeä teema on myös ihmisen ja luonnon sekä ihmisen ja eläimen suhde. Nuorilla tekijöillä luonto muuttuu ehkä aiempaa eksoottisemmaksi, pohtii Granö. Ulkomailla kiinnostaa hänen mukaansa suomalainen käsitys luonnon dualismista. Esimerkiksi keskieurooppalaiselle tai britille villi luonto on vihollinen. Suomalaiselle luonto voi olla pelottava, mutta samalla se on myös suojaisa koti tai turvapaikka.
Taiteen tulevaisuus
”Taide on koko yhteiskunnan tuntosarvi”, sanoo Granö. Talouselämässä ja kenties politiikassakin tämä totuus usein unohdetaan tai siitä ei olla tietoisia. Granö esittää esimerkin mainonnasta, joka useimmiten kulkee pari askelta nykytaiteen perässä, mutta aina nykytaiteesta tietoisena.
Granö painottaa, että tulevaisuuden taiteentekijä ei saa unohtaa katsojia, sillä myyttiä taiteilijasta erillisenä nerona puretaan. Taide tulee osaksi yhteiskuntaa, pois erillissaarekkeen asemasta. Lähitulevaisuudessa taiteilija joutuu vastaamaan kysymykseen siitä, miten taide pääsee lähemmäs katsojaa. Tätä ajatellen ollaan Mäntän näyttelykokonaisuuttakin rakentamassa.
Teksti: Carita Forsgren