Taiteilija kirjailijana - ja kirjallisuuden aiheena

Kirjoittamisessa ja kuvataiteen tekemisessä on paljon samaa. Eroa on muun muassa vastaanotossa. Tämän on huomannut Satu Manninen, joka julkaisi esikoiskirjansa ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 2007. Taiteilijat ovat olleet usein kirjan aiheena. Viime vuosina on tullut myös useita kirjailija-taiteilijoita.

Itse asiassa kuvataiteilijat ovat suorastaan vallanneet kirjallisuuden linnakkeita. Hannu Väisänen sai romaanistaan kirjallisuuden Finlandia- palkinnon. Myös taidegraafikko Inari Krohnin kumpikin kirja on saanut hyvän vastaanoton.

Kolmas kuvataiteilija, joka on kirjoittanut romaanin lapsuudestaan ja toisen nuoruudestaan, on taidemaalari Kiba Lumberg.

Runoilija-valokuvaaja Satu Manninen.

Kirjoittamiseen ja taiteeseen suuntautuu myös Satu Manninen. Kuvataideakatemian tila-aikataiteen osastolla opiskelevan Mannisen runokokoelma on vuoropuhelua englantilaisen kirjailijan Virginia Woolfin kanssa.

Rosa Liksomin esikoisteos taas julkaistiin jo 1985. Liksomin lyhytproosa on saanut paljon seuraajia, ja hän on tullut tunnetuksi myös sarjakuvahenkisestä kuvataiteesta. Graafisista suunnittelijoista on moni julkaissut, kuten tamperelainen Juha Siro.

Näin monta aktiivisesti kirjoittavaa kuvataiteilijaa samaan aikaan on melkoinen sattuma. Aiemmin on ollut yksittäistapauksia. Marraskuun ryhmään kuuluneella Viljo Kojolla on laaja tuotanto, johon kuuluu boheemiromaaneja taiteilijoista.

Viime vuosien kirjailija-kuvataiteilijoiden suma on kuitenkin saanut huomiota toisella tavalla.

Taiteilija romaanihenkilönä

Uusissa taiteilijoiden kirjoittamissa romaaneissa on todenmakuisuutta ja koetun tuntua. Tässä suhteessa ne eroavat taiteilijaelämäkerroista ja muista etäämpää nähdyistä fiktioista.

Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru kertoo taidemaalari Jan Vermeeristä hänen palvelijansa silmin. Taiteilijan mallina toimimiseen liittyy kirjassa yllättävän paljon dramatiikkaa, mutta romaani kuvaa kuitenkin eloisasti, mitä elämä 1600-luvun Hollannissa on saattanut olla.

Kuvataiteilijuus tarjoaa usein mahdollisuuden herkullisiin henkilöhahmoihin. Veijo Meren kirjassa Peiliin piirretty nainen esiintyy taiteilija Otto Kukkakoski. Meri käytti taustamateriaalina erään taidemaalarin kirjeitä ja hänestä kerrottuja tarinoita.

Lyyrisiin näkemyksiin kuuluu Rakel Liehun Helene Schjerfbeckistä kertovan romaanin ohella Paavo Rintalan Jumala on kauneus, joka kuvaa Vilho Lampea.

Viihderomaaneissa ja dekkareissa kuvataiteilijoita esiintyy aika ajoin. Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Alastonkuvia ohella mutkikkaita suhteita on Milan Kunderan kirjassa Olemisen sietämätön keveys. Prahan vallankumouksen tuoksinassa elävä naistaiteilija on tullut tutuksi viimeistään elokuvan kautta.

jatkuu seuraavalla sivulla >>