Materiaalin houkutuksia

Siinä missä joku muu voisi matkustaa tai opiskella uutta kieltä, taiteilija voi ottaa käyttöön uuden materiaalin. Soile Iivonen innostui paperista, Harri Rauhaniemen teokset kääriytyvät nykyisin huopaan ja Satu Nikku yhdistää lasia muihin materiaaleihin.

Satu Nikku: Harmaa, lasi, metalli ja kangas, 100x140cm

Satu Nikku:

Halusin ottaa vanhan tekniikan uuteen käyttöön ja lähdin toteuttamaan teoksia, joissa on nykyaikaan sidottu sisältö. Lasin kauneus ja värien intensiteetti yhdistettynä ahdistaviinkin kuva-aiheisiin tuo kontrastia. Yhdistän värillistä taidelasia, kangasta (lasien välissä) sekä maalaan yksityiskohtia teoksiin. Joissakin teoksissa olen etsannut lasia.

Käytän Louise Comfort Tiffanyn 1800-luvun lopulla kehittämää tekniikkaa, jossa kuparilla reunustetut, värilliset lasipalat kiinnitetään toisiinsa juottamalla. Nykyisin tiffanytekniikalla tehdään Suomessa lähinnä pieniä koristeesineitä, eikä moderni arkkitehtuurikaan suosi värikkäitä ikkunoita.

Lasiteosteni teemat käsittelevät ihmisen suhdetta itseen ja ympäröivään maailmaan. Teoksissa esiintyy usein naishahmo sekä maisemallisia elementtejä. Olen halunnut tuoda esille tasa-arvoon liittyviä asioita sekä yksinäisyyttä. Elämme vieretysten ja asumme kerroksittain, mutta yhä useampi kokee itsensä yksinäiseksi. Salonkikelpoisuus pitää ansaita suurilla saavutuksilla. Syrjäyttämisen syyksi riittää, että on vaikkapa nainen. Monet naiset kohtaavat alistamista, jopa väkivaltaa omassa kodissaan.

Harri Rauhaniemi

Huovutustekniikka miellyttää minua, koska se antaa teokselle leikkimielisen ja muhkean vaikutelman. Tällä tekniikalla työstämissäni elementeissä toteutus palvelee teosta ja on itsessään osa sisältöä. Neulahuovutuksen viehätys perustuu myös siihen, että en ole nähnyt vastaavalla tekniikalla toteutettuja taideteoksia, enkä siis ole kahlehdittu materiaalin konventioihin.

Harri Rauhaniemen teos sarjasta Merkitysten merkillisyyksiä, 35x30cm

Neulahuovutus ravistelee sopivasti taiteen ja käsityöläisyyden raja-aitoja. Teosten toteuttaminen vaatii lukemattomia neulanpistoja, jotta lanka huopuisi riittävästi ja peittäisi pinnan kattavasti. Huovutukseen käytettävässä langassa on oltava vähintään 70 prosenttia villaa. Runkorakenteena teoksissani käytän styroksia tai superlonia.

Saatan työskennellä neulahuovutusteosten parissa ilman erityisjärjestelyitä, koska tässä työssä ei erityisemmin roisku. Osana tekemisen mielekkyyttä onkin näennäinen vaivattomuus. En tarvitse muuta kuin runkorakenteen, huovutusneulan ja villalankoja. Huovutustyöskentely muodostuu näin meditatiiviseksi prosessiksi toistuvuuden ja suggestiivisen rytmin myötä.

jatkuu seuraavalla sivulla >>