Kaukajärven rannalla taide on lähellä

Kaukajärven alueella bussilinjan nro 15 päätepysäkin läheisyydessä sijaitsee Haiharan taidekeskus. Taidekeskuksen kulttuuritarjonnan lisäksi alueen kaunis, puistomainen ympäristö, sujuvat liikenneyhteydet ja hyvät palvelut takaavat, että alueella viihdytään. Kaupunginosassa asutaan vuosia ja muutetaan vain lähitaloon joko pienempään tai isompaan asuntoon elämäntilanteen mukaan. Järvi lenkkipolkuineen, uimarantoineen ja huikeine näkymineen Hikivuoren jyrkiltä kallioilta tarjoavat monenlaisia virkistysmahdollisuuksia ympäri vuoden.

Alueella asuneet tai edelleen asuvat Tampereen Taiteilijaseuran jäsenet, muun muassa Anna-Maija Urm, Päivi Hellman, Soile Iivonen, Marja-Liisa Torniainen, Tapani Ahtonen, Hannu Riikonen, Tatsuo Hoshika ja Annukka Laine, ovat ammentaneet taiteeseensa energiaa alueen luonnonkauniista maisemista. Paperitaiteilija Jaana Rämä asuu Haiharassa idyllisessä muonamiehen mökissä ja toimii kartanon talonmiehenä.

Pajuitkut-installaatio nähtiin valtakunnallisen paparitaiteen näyttelyn yhteydessä. Teos: Anne Pataniitty ja Soile Iivonen

Pitkät kulttuuriperinteet

Haiharan kartanon nykyisen päärakennuksen on rakennuttanut 1870-luvulla kapteeni Anselm Grahn, jonka pojantytär Gunvor Ekroos oli sen viimeinen asukas. Ekroos perusti 1966 Nukke- ja pukumuseon, joka toimi alueella vuoteen 1992. Vuodesta 1994 lähtien Tampereen kaupungin kulttuuritoimi on isännöinyt kartanoa ja toteuttanut Gunvor Ekroosin toiveen säilyttäessään kartanon kulttuurikäytössä.

Alueen vanhimmat rakennukset, talli, aitat ja 1811 rakennettu väentupa, ovat rakennushistoriallisesti merkittäviä. Puisto-osasto huolehtii 1870-luvulta peräisin olevasta rehevästä ja kosteasta lehdosta, jossa kasvaa harvinaisia kartanokasveja.

Tampereen kaupungin kulttuuritoimen koordinaattori Elise Pedersen tutustui alueeseen jo opiskeluaikanaan ja tultuaan kulttuuritoimen palvelukseen 1980-luvulla. Nykyisin Pedersen vastaa lähes yksin Haiharan taidekeskuksen alueesta ja on toiminut myös alueen lähiöuudistusprojektin kaavoitustyöryhmässä kahden vuoden ajan.

- Nukke- ja pukumuseon muutettua Hatanpään kartanoon oli Haiharan kartano kaksi vuotta tyhjillään. Joulukuussa 1994 tilakeskus katsasti kartanon, teki ostopäätöksen ja anoi opetusministeriön kulttuuritilojen peruskorjausrahaa. Hakemus hyväksyttiin ja korjaustyöt alkoivat tammikuussa 1995, muistelee Pedersen. Projektia varten perustettuun työryhmään kuului paikallisia toimijoita, kuten Kaukajärven Leijonat, Kaukajärven kirjasto, Kaukajärviseura, SPR:n Kaukajärven osasto, Tampereen Taiteilijaseura ja Haiharan nukketeatteri.

- Alueen tapahtumissa käy noin 20000 vierailijaa vuodessa. Yleisömäärältään suurimmat yksittäiset tapahtumat ovat Kaukajärven Talvipäivät ja kaksi kertaa kesässä järjestettävä Käsityöläistapahtuma, selvittää Pedersen.

jatkuu seuraavalla sivulla >>