Minna Äijälä toteaa, että työvoimaviranomaiset katsovat henkilön yksiselitteisesti yrittäjäksi, jos hän on päätoiminen taiteilija ja hänellä on olemassa tätä päätyötä varten YEL-vakuutus. Hän ei tällöin voi saada palkansaajan työttömyysturvaa ennen kuin päätyö on todistettavasti lopetettu tai se on ollut keskeytyksissä neljän kuukauden ajan. (Yrittäjien työttömyyskassan päivärahan saamiseksi taiteilijan täytyy olla kassan jäsen ja työtulon tulee olla vähintään 8.520 euroa vuodessa. Vain harva kuvataiteilija on kassan jäsen.)
Työttömyysturvalain 2 luvun 5§:n 2 momentissa säädetään poikkeus velvollisuudesta kokonaan lopettaa tai keskeyttää oma työ työttömyysturvan saamiseksi. Oma työ katsotaan sivutoimiseksi silloin, kun henkilö on ollut vähintään 10 kuukautta omaan varsinaiseen taiteelliseen työhön liittymättömässä kokoaikatyössä tai muutoin voidaan päätellä oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Oleellinen kysymys on se, mikä on asianomaisen oman työn vaatima työmäärä ja miten se arvioidaan sekä milloin se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Kun taiteilija antaa kirjallisen selvityksensä työvoimatoimikunnalle, lautakunta ratkaisee, onko hän todella työmarkkinoiden käytettävissä kokopäivätoimisesti vai ei. Vaikka taiteilija itse – ja täysin ymmärrettävästi – pitäisi taiteilijuutta elämäntehtävänään, työttömyysturvan saamisen kannalta hänen tulee kuitenkin käsittää oma työ sivutyöksi silloin, kun hän on valmis ottamaan vastaan kokopäivätoimista työtä työmarkkinoilla.
Kun työvoimatoimikunta pohtii taiteilijan omassa työssä työllistymisen määrää ja ammattitaiteilijan statusta, esille otetaan esimerkiksi seuraavia kriteerejä: taidealan koulutus, taiteilijoiden ammattiliiton jäsenyys, saadut taiteilija-apurahat tai taidepalkinnot sekä työhuoneen (ateljeen, myyntiateljeen) olemassaolo. Työttömyysturvan saamiseksi asianomaisen täytyy itse osoittaa työvoimatoimikunnalle, että ammattitaiteilijan työ on sivutoimista eikä sen vaatima työmäärä estä hänen käytettävissä oloaan työmarkkinoilla eikä kokopäiväisen työn vastaanottamista. Elävän elämän tosiasia lähes säännönmukaisesti on taas se, että taiteilija taikka taideaineiden opettaja eivät kumpikaan saa riittävää toimeentuloa pelkästään yhdellä toiminnalla, vaan heidän on tehtävä myös muuta työtä.
Minna Äijälä ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa taiteilija on ollut päätyössä esimerkiksi taidealan opettajana ja hänellä on ollut taiteilijan sivutyötä varten YEL-vakuutus. Hänen ammattistatustaan ei opettajantyön loputtua oikopäätä määritellä päätoimiseksi taiteilijaksi ja yrittäjäksi, vaan hän on oikeutettu työttömyysturvaan edellyttäen, että kykenee osoittamaan taiteilijan työn sivutoimiseksi. Viranomaiset tarkastelevat kuuden kuukauden jaksoissa, tapahtuuko työttömyysturvan saajan sivutoimisessa taiteilijan asemassa muutoksia ja missä määrin nämä sitovat häntä päivittäin ja viikoittain. Ammatinharjoittamisessa tapahtuvista muutoksista, kuten näyttelyistä, apurahoista ja tilaustöistä, taitelijan kannattaa oman etunsa vuoksi ilmoittaa viranomaisille. Tällöin hän välttää sen, että viranomaiset jälkikäteen arvioisivat sivutoimisen taiteilijan aseman muuttuneen päätoimiseksi, jolloin saadut työttömyyspäivärahat voisivat pahimmassa tapauksessa mennä Kelan tai työttömyyskassan takaisinperintään.
Sinänsä esimerkiksi näyttelyt eivät välttämättä merkitse omassa työssä tapahtuvaa päätoimista työllistymistä. Keskeistä tässäkin on se, miten paljon näyttelyt tosiasiallisesti työllistävät taiteilijaa. Esimerkiksi teokset voivat olla jo aiemmin tehtyjä ja galleria voi hoitaa varsinaiset näyttelyyn liittyvät työt. Tällöin taiteilijan sivutoimisessa asemassa ei tapahdu perustavanlaatuisia muutoksia. Sitä vastoin, jos taiteilija ilmoittaa näyttelyn (esimerkiksi ulkomailla) ja siihen valmistautumisen sitovan häntä täysipäiväisesti, hän ei ole tuona aikana työmarkkinoiden käytettävissä eikä siten oikeutettu työttömyysturvaan.
Apurahoista päätoimisen työskentelyn mahdollistamat vuosiapurahat merkitsevät taiteilijan työllistymistä ja työmarkkinoilta poissaoloa ainakin siksi ajaksi, miksi apuraha on tarkoitettu. Sitä vastoin erilaiset kohdeapurahat ja kustannusten korvausapurahat ovat eri asia. Työvoimaviranomaisia ei niinkään kiinnosta apurahan suuruus, vaan lähinnä se, missä vaiheessa apurahalla tehty työ on. Jos se on tehty valmiiksi, työvoimatoimikunta päättää, onko työttömyysturvan hakija jälleen kokopäiväisesti työmarkkinoiden käytössä. Ratkaisevaa tässä on se, miten työllistävä vaikutus apurahalla on. Näyttelyn järjestelykustannuksiin (esim. näyttelytilan vuokra yms.) tarkoitettu apuraha ei merkitse muutosta taiteilijan asemassa. Epäselvyyksien välttämiseksi apurahojen myöntäjien olisi hyvä mainita päätöksissään, mihin nimenomaiseen tarkoitukseen apuraha on kulloinkin myönnetty. Kaiken kaikkiaan taiteilijan oma kirjallinen selvitys ratkaisee paljon minkälaisen lausunnon työvoimatoimikunta antaa. Kela ja työttömyyskassat puolestaan ovat kiinnostuneet apurahojen suuruudesta, koska se voi vaikuttaa päivärahan sovitteluun ja tarveharkintaan.
Kokonaisarvioksi voi tiivistää seuraavaa: Jos henkilön taiteilijana tehdyn työn määrä on niin suuri, ettei siitä olisi mahdollista suoriutua normaalin kokoaikatyön ohella, henkilön voidaan katsoa työllistyvän omassa työssään taiteilijana. Jos henkilön nimenomaisena päätavoitteena on ollut työllistää itsensä taiteen tekemisellä, on se osoitus taiteilijan statuksesta, vaikka tavoite olisi jäänyt toteutumatta. Työttömyysturvan tarkoitus ei ole kompensoida yritystoiminnan tai taiteilijan oman työn riskejä. Oikeus työttömyysturvaan ratkaistaan siis toiminnan pää- ja sivutoimisuuden perusteella.
|
| Vakuutussihteeri Mervi Rouhiainen |
Vakuutussihteeri Mervi Rouhiainen kertasi vielä Kelan roolia työttömyyden hoidossa. Kelan vastuulle kuuluu ensisijaisesti työttömyysturvasta huolehtiminen. Kela maksaa viideltä arkipäivältä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Kela seuraa esimerkiksi työssäoloehdon täyttymistä. Vaikka työssäoloehto ei täyttyisikään, henkilö saattaa silti saada työmarkkinatukea. Kela huolehtii myös työttömyyspäivärahan sovittelusta ja tietyissä tapauksissa (esim. apurahat, lapset ja puolison tulot) käytetään myös tarveharkintaa. Sivutoimesta saadut tulot vaikuttavat päivärahaan. Myyntitulot esimerkiksi näyttelystä sovitellaan kalenterivuodeksi tai 12 kuukaudelle ja kustannukset otetaan sovittelussa huomioon. Lopuksi Rouhiainen mainitsi, että asumistukeen vaikuttava tulojen muutosraja nousee 160 eurosta ensi vuonna 300 euroon.
Teksti: Risto Haapsaari
Kuvaajat: Risto Haapsaari, Heikki Hujala ja Anette Ekholm
Haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty julkaisua:
Seppo Koskinen, Palkansaaja vai omassa työssään työllistyvä työttömyysturvassa - Taiteen palkkatyöntekijä vai itsensä työllistävä taiteilija,
Edilex, Edita 2004.