Tampereen malli alkuvarastovähennyksen laskemiseksi
Tampereen Taitelijaseura on tehnyt verovirastolle kaksivaihtoehtoisen ehdotuksen, jonka mukaan alkuvarastovähennys lasketaan alla selitetyllä tavalla (tarkka malli saatavana seuran toimistosta).
Kun taiteilija rekisteröityy alv-velvolliseksi, hän tekee yhteenvedon omistuksessaan olevista teoksista tekovuosittain (teos, tekotapa, vedosnumero, tekovuosi).
Tampereen mallin A-vaihtoehto koskee sellaisia tapauksia, joissa taiteilijalla on teoksia melko vähäinen määrä ja niihin kuluneet materiaalit ynnä muut valmistuskustannukset (esim. valukustannukset, kehykset) on mahdollista luotettavasti arvioida. Tällöin arvioidaan taiteilijalla jäljellä oleviin teoksiin kuluneet materiaalit ja etsitään kuitit vanhoista tositteista tai muistiinpanoista sekä tarkistetaan se, että myyjä on alv-rekisteröity (kuitissa merkintä alv/lvv tai alv/lvv on eritelty, alv:n suhteen epäselvät myyjät voi tarkistaa alv-rekisteristä). Yhteenvetolistaan merkitään teoksiin käytetyt materiaalit vuosittain ja niiden materiaalikuittien tositenumerot ja summat, joihin viitataan. Teoksiin käytettyjen materiaalien hinta arvioidaan edellä mainittujen kuittien perusteella ja lasketaan näille arvioiduille materiaalikuluille arvonlisävero. Erittely koskee 1.10.1991 jälkeen valmistuneita teoksia ja ostettuja materiaaleja sekä 1.6.1994 jälkeen tehtyjä käyttöomaisuushankintoja. Tässä on otettava huomioon, että normaali materiaalien ja palvelujen alv on 22%, joten alv lasketaan arvioidusta summasta yleensä seuraavalla kaavalla: materiaalikustannus x 22 : 122. Taiteilijan omistuksessa olevien teosten materiaalikulujen yhteenlaskettu alv on sama kuin teosten alkuvarastovähennys.
Tampereen mallin B-vaihtoehto koskee vuorostaan tapauksia, joissa teoksia on valmistunut suuri määrä vuosittain ja niiden tekoon käytettyjen materiaalinen määrää on vaikea arvioida
(esim. grafiikka). Näissä tapauksissa tehdään lista (v:ta 1991 alkaen) kaikista valmistuneista teoksista vuosijärjestyksessä sekä lista hankituista materiaaleista ynnä muista vastaavista valmistuskuluista hintoineen sekä arvonlisäveroineen. Seuraavaksi lasketaan taiteilijalle
haltuun jääneiden teosten suhde koko sinä vuonna tehtyjen teosten määrään. Sen jälkeen lasketaan materiaalien yhteenlasketuista arvonlisäveroista sama suhde. Näin saatu summa on sama kuin näitä teoksia koskeva alkuvarastovähennys.
Tampereen mallin mukaan lasketun vähennyksen lisäksi alkuvarastovähennyksen saa tehdä taiteilijalla alv-rekisteröitymisen hetkellä jäljellä olevista materiaaleista, laitteista ja koneista (mm. kalusteet, työkirjallisuus, kunnostuskulut, pakettiauto työkäytön osalta). Niistä tehdään myös lista, johon hankintakuitin perusteella arvioidaan nykyinen käypä arvo ja sen arvonlisävero (edellytykset ja kaava alv:n laskemiselle on sama kuin edellä).
Uusi arvonlisäveron huojennus
Arvonlisäverotuksessa otetaan käyttöön erityishuojennus liikevaihdon ollessa 8.500 — 25.000 euroa kalenterivuodessa. Laki tuli voimaan 1.1.2004 ja se koskee ensi kerran vasta vuoden 2004 arvonlisäverotilityksiä. Verottajalta erikseen anottava huojennus myönnetään maksettavasta arvonlisäverosta.
Verosihteeri Anja Sulasuon haastattelun lisäksi lähteenä käytetty:
Terhi Aaltonen, Arvonlisäverosta, 20.1.2003
Terhi Aaltonen, Kuvataiteilijan yrittäjäeläkkeestä sekä alv- ja tuloverotuksesta, 31.5.2004