Urpu-Elina Korhonen

Kauas

Maalaukseni syntyvät luonnostelematta: ne lähtevät liikkeelle siveltimen, rätin tai tiskiharjan kosketuksesta kankaalle. Kuva alkaa syntyä pikkuhiljaa, varovaisesti, mutta maalauksen edistyessä ja värin ja sommittelun kommunikoidessa syntyy pelottomuuden tila – kuva vie omaan maailmaansa. Unohdan välineet ja siirryn maalaamaan paljain sormin. Usein maalauksesta muotoutuu maisema, jossa voi hahmottaa horisontin ja kenties tien etäisyyteen, kauas. Maiseman päälle syntyy toinen ja kolmas, allaoleva peittyy, ja voimakkaammat vedot tuovat esiin tilan, jota en voinut ennalta aavistaa.

Olen piirtänyt ja maalannut lapsesta saakka. Välillä kuvanteko jäi taka-alalle, koska aloitin luonnontieteen opinnot, mutta tiesin, että kuvien kanssa keskustelu on minua lähinnä. Opiskelin Taideteollisessa Korkeakoulussa  ja valmistuin taiteen maisteriksi 1980-luvulla. Opetustyö on vienyt paljon aikaani, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana olen raivannut tilaa maalaamiselle, sillä sitä haluan tehdä. Tyhjä kangas merkitsee minulle kysymystä, jonka vastausta on hienoa ryhtyä pohtimaan.

Kommentit pois päältä artikkelissa Urpu-Elina Korhonen

Kommentointi on suljettu.