Salla Laurinolli

 

 

Taiteellinen työskentelyni perustuu havaintoon ja kokemukseen sekä niiden pohtimiseen maalausprosessissa. Viime vuosina olen kiinnostunut historiallisesti merkityksellisistä havainnointipaikoista. Reitin määrittäminen ja paikan saavuttaminen on olennaista, kävely, liike, hengitys ja pysähtymisen hetki. Pysähtymisen jälkeen työskentelyprosessissa liike jatkuu, muuttuu ja siirtyy kankaalle. Havainto etääntyy kohti kokemusta, merkityksellinen hetki määrittyy uudelleen.

Kesällä 2015 Tornionjokilaaksossa aloitin työskentelyn, jonka lähtökohdat liittyvät Struven astemittausketjun mittauspisteille. Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve (1793-1864) päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin Maapallon kokoa ja muotoa kolmiomittauksilla. Maapallo oli todistettu pyöreäksi 1500-luvulla, mutta jo Isaac Newton 1600-luvulla arveli, että maapallo olisi sittenkin hieman litteä navoiltaan. Seuraavalla vuosisadalla Lappiin (Maupertuis) ja Peruun lähetetyt retkikunnat olivat osoittaneet tämän teorian oikeaksi. Ranskalaisen Maupertuisin matkakuvausten ansiosta keijut, maahiset, Pellon alueen nimistö ja tornionlaaksonruusu esiintyvät myös 1700-1800-luvun eurooppalaisessa runoudessa.

Struven ketjuksi nimetty kolmioketju kulkee Ukrainasta Pohjoisen jäämeren rannalle. Retkikunta aloitti mittaukset vuonna 1816 ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä Norjan, Ruotsin, Suomen, Baltian, Venäjän, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Ketjun kymmenen maata ovat työskennelleet yhdessä ketjun pisteiden etsimiseksi, tarkastamiseksi ja merkitsemiseksi. Ketju liitettiin Unescon Maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2005.

Salla Laurinolli (s.1976) on Hämeenlinnassa asuva ja työskentelevä taidemaalari. Laurinollin työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus – Hämeen taidetoimikunta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Salla Laurinolli

Kommentointi on suljettu.