Juhani Tuomi

Juhani Tuomi maalaa huonosti hienoja maalauksia -näyttely haastaa nimestään lähtien katsojan kysymään: Mitä on taito maalaamisessa? Näyttelyn teokset liikkuvat ekspressionismin traditiossa ja määrittelevät myös huonomaalaamisen mielenkiintoista mutta jäsentelemätöntä käsitettä.

”Maalausväline sinänsä ja sen taidehistoria on huomioni keskiössä.  Maalausten aiheeksi riittää mikä vain; tosin tähän näyttelyyn on tullut paljon ajankuvaa. Teokset Kujalla ja Kerjäläismaalaus ovat ilmiselvästi myös kuvausta maalauksen välineen ulkopuolisesta maailmasta. Euroopan sulttaani edustaa minun humoristista lähestymistäni maalaamiseen. Olen maalannut, katsonut maalia, ja maalannut lisää.  Lisännyt ja poistanut kunnes kankaalla oli vesipiippua polttava mies, jonka nimesin Euroopan Sulttaaniksi.  Mistä se tuli?”

Juhani Tuomi (s.1983 Tampere) valmistui kuvataiteilijaksi (amk) Tampereen ammattikorkeakoulun Kuvataiteen koulutusohjelmasta vuonna 2007, ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian Maalauksen osastolta vuonna 2010. Näyttely on hänen seitsemäs yksityisnäyttelynsä, hänen edellinen esiintymisensä Tampereella oli vuonna 2010. Hän asuu ja työskentelee Tampereella. Suomen kulttuurirahaston Keskusrahasto on tukenut taiteilijaa ja näyttelyä.

Kuvataiteilija Erno Enkenberg kirjoittaa Juhani Tuomen taiteesta seuraavaa:

Juhani Tuomi on maalannut näyttelyynsä kuvan vesipiippua polttelevasta turbaanipäisestä miehestä. Mies on ei enempää eikä vähempää Euroopan sulttaani. Kömpelön näköisesti maalattu kierosilmäinen ukkeli on edustava otos Tuomen maalauksista. Kuvassa on vitsikkyyttä mutta ennen kaikkea siinä näkyy taiteilijan omalaatuinen kädenjälki.

Juhani Tuomi edustaa maalauksen koulukuntaa, joka on mahdollisimman kaukana valokuvarealismista tai abstraktista minimalismista. Maalausjälki on rosoisen raikasta, siitä näkyy käsillä tekemisen ilo. Vaatii omanlaista taitoa maalata kuin Tuomi maalaa. Nämä maalaukset eivät ole syntyneet sattumalta. Maalarin aihemaailma on monipuolinen. Humorististen muotokuvien rinnalla on yhteiskunnallisesti kantaaottavia teoksia, kuten Luontomme suurpedot, Vanki ja kerjäläinen. Näissä maalauksissa Tuomi luotaa omintakeiseen tyyliinsä ajankohtaisia aiheita, kuten petovihaa ja katukuvaamme ilmaantuneita kerjäläisiä.

Tuomea voi jossain määrin verrata Kalervo Palsaan. Pispalan harju on Tuomen Getsemane, sieltä hän poistuu vain palatakseen takaisin. Siinä missä Palsa oli depressiivinen, Tuomi on energisen iloinen pikkupoika, joka tähyilee harjulta siintävää maisemaa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Juhani Tuomi

Kommentointi on suljettu.