Emmi Tavela

Loppu on hiljaisuutta

Rakastan hiljaisuutta. Etsin sitä kaikkialta. Hiljaisuutta, joka ei ole vain äänettömyyttä, vaan jotain suurempaa, äärettömyyttä tavoittelevaa. Hiljaisuutta, jonka voi kuulla vain olemalla hiljaa. Minulle maalaaminen on hiljaisuuden etsimistä, yritystä muodostaa yhteys itseeni ja toisiin. Maalaaminen on yritys kommunikoida.

Näyttelykokonaisuus koostuu sarjasta muotokuvia ja maisemia. Muotokuvamaalaukset ovat kuvitteellisia keskusteluja ja pohdintoja kuolemisesta ja iankaikkisesta elämästä. Uskon, että täydellinen hiljaisuus on saavutettavissa vasta tämän elämän jälkeen. Maisemalliset maalaukset ovat tavallaan päiväkirjan sivuja. Ne ovat arjen havaintoja, ajatuksia, polkuja hiljaisuuden ympärillä ja kohti sitä.

Yleisellä tasolla ajattelen näyttelyni ottavan osaa siihen keskusteluun, joka on ajallemme olennaista: kamppailuun arjen kulutuksen ja eettisten valintojen välillä. Tarve löytää jotakin syvempää ja tarkoituksellista, astua pois loputtoman kuluttamisen ja kilpailun kehästä johonkin levollisempaan ja tarkoitukselliseen. Näyttely on minun osallistumiseni hiljentymisen ja todellisen läsnäolon etsimisen tarpeesta kumpuavaan keskusteluun. Samalla se on henkilökohtainen kannanotto ja uskoni ääneen lausuminen iankaikkisen elämän todellisuuteen. Ennen kaikkea maalaukseni ovat kuitenkin maalauksia. Ne ovat maalia, ja kosketusta.  Loppu on hiljaisuutta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Emmi Tavela

Kommentointi on suljettu.