Ritva Larsson ja Anne Lehtelä

Ritva Larsson ja Anne Lehtelä: 2017§

Seksuaalisuuteen ja sukupuolen monimuotoisuuteen sidottujen ihmisoikeuksien kohdalla on Suomessa käyty läpi useita vaiheita kohden juridista ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Homoseksuaalisuus poistui rikoslaista 1971, psykiatrisesta tautiluokituksesta 1981. Transsukupuolisten juridiset oikeudet eivät tosin vieläkään ole kohdillaan. Yksi tärkeä edistysaskel ihmisoikeuksien jatkumossa on maaliskuussa 2017 voimaan astuva tasa-arvoinen avioliittolaki. Lain eteneminen kansalaisaloitteesta 1.3.2017 voimaantulevaksi laiksi kumoamisyrityksineen on ollut surullisenkiinnostavaa seurattavaa.

Tämä yhteisnäyttely on kunnianosoitus yhdenvertaisuuden etenemiselle, kaikelle sen vuoksi tehdylle työlle ja niille ihmisille jotka tätä työtä ovat aikaansa ja vaivojaan säästämättä tehneet.  Vaikka toisiaan rakastavat parit ovat 1.3. lukien yhdenvertaisia lain edessä sukupuoleen katsomatta, on tärkeää muistaa että maailma ei ole vielä valmis. Näyttelyllä haluamme osaltamme myös muistuttaa, että ihmisten aitoon tasa-arvoon on vielä matkaa.

Kaikki maalaukset: Ritva Larsson: sarjasta 2017§, 2016-17, öljyväri kankaalle

Tutkin vuonna 2011 näyttelyssäni ”Harmaat” seksuaalisuuteen ja sukupuoleen sidotun toiseuden teemaa, maalaamalla mallit osoittelevasti harmaiksi. Tarkoituksena oli taiteen keinoin käsitellä piilossa olevan monimuotoisuuden olemassaoloa, näkymätöntä toiseutta.

Tämän näyttelyn töissä kuvaan monenlaisia ihmisiä traditionaalisen öljyvärimaalauksen keinoin, ihmisten erilaisia parisuhteita ja myös parisuhteen mahdollista puuttumista. Fokuksessa on saavutettu tasavertainen oikeus rakastaa tai olla rakastamatta. Ihmisoikeuksien eteneminen on taiteen tekijälle oikein hyvä syy juhlistaa asiaa myös maalauksen keinoin.

Kaikki installaatiot: Anne Lehtelä

Etsin taiteellisen työni kautta vastausta, mitä on olla yksilö tässä maailmassa ja yhteiskunnassa. Kuka laatii säännöt, kuka noudattaa niitä ja lopulta millä hinnalla. Työskentely tekniikkani on käsitetaide ja tekstuaalinen installaatiotaide.

Käsitteillä, sanoilla ja merkeillä luodaan yhteneväisyyttä ryhmän sisällä ja suljetaan ulkopuolelle, arvotetaan ja lokeroidaan.

Olen kiinnostunut marginaalin ihmisoikeuksien toteutumisesta globaalilla ja yksityisellä tasolla. Samat ilmiöt toistuvat yhteiskunnassa ajallisena jatkumona, joka hlbt-henkilöiden lisäksi koskettaa kaikkia vähemmistöjä. Henkilökohtainen on poliittista ja tämän teeman työstäminen on ollut raskasta. Tämä on meille paljon muutakin kuin vain yksi näyttely.

Kommentit pois päältä artikkelissa Ritva Larsson ja Anne Lehtelä

Kommentointi on suljettu.